Heti alkuun pahoittelut venyneestä kirjoitustauosta. Olen puurtanut niin kovasti gainssien takia ja yrittänyt oppia kaiken mahdollisen bodauksesta Pianan Rikun videoita katsomalla, etten kertakaikkiaan ole ehtinyt kirjoitella. Sen pidemmittä puheitta siirrytään asiaan:

Mitä ihmisen pitää syödä pysyäkseen hengissä? Mitä ihmisen pitää syödä, jos hän haluaa lisäksi pysyä terveenä? Mitä ihmisen pitää syödä, jos hän terveenä pysymisen ohella haluaa olla sporttisessa, kenties jopa lihaksikkaassa kunnossa? Viime vuosina ei ole voinut välttyä keskustelulta erilaisten ruokavalioiden hyödyistä ja haitoista, ja keskustelu vaikuttaa jatkuvan edelleen. Fitnessintoilijoita ja ties mitä "paremman hyvinvoinnin lähettiläitä" kuunnellessa tällainen tavallisen yksinkertainen suomalaismies on jo pudonnut kärryiltä pahemman kerran. Ei riitä, että omaa ruokavaliota kehutaan yli äyräiden, vaan monilla ruokavalioprofeetoilla on tapana käydä varsinkin virallisten ravitsemussuositusten kimppuun. Lisäksi ajoittain pinnalle pulpahtelee välillä mitä omituisempia dieettejä - usein jonkun julkisuuden henkilön myötävaikutuksella hänen kerrottuaan iltapäivälehdistölle, kuinka elämänlaatu parani hänen korvattuaan riisin ja perunan sammalella ja jäkälällä. Laihduttamisesta on tehty lähes ydinfysiikkaa, eikä vanha viisaus "syö vähemmän kuin kulutat" tunnu enää vetoavan.

Lisäravinteet ja proteenipirtelöteollisuuden jätän tämän jutun ulkopuolelle. Niistä tulee myöhemmin oma artikkelinsa.

Ruokavaliokiihkolijat

Viime vuosien aikana on ollut erityisen merkillepantavaa se, kuinka kiihkeästi erilaisten ruokavalioiden puolestapuhujat ovat asiansa takana. Huvittavimmillaan oman ruokavalion kiihkeä puolustaminen saa jopa naurettavan koomiset mittasuhteet, varsinkin kun asia alkaa saada lähes uskonnollisia piirteitä. Kriittisyys ja "virallisten totuuksien" kyseenalaistaminen ovat aina paikallaan, mutta silti minusta on ollut huvittavaa seurata, kuinka Suomessakin virallisten ravintosuositusten vastustajat ovat käyneet esimerkiksi professori Mikael Fogelholmin kimppuun. Jos saatte käsiinne Suomen Kuvalehden numeron 31/2015, suosittelen lukemaan artikkelin "Näin syömisestä tuli vaikeaa". Internetissä kehitellään mitä uskomattomampia salaliittoteorioita virallisiin ravintosuosituksiin liittyen, palvotaan karppausguru Antti Heikkilää ja yritetään vakuuttaa Matti Meikäläiselle, että hiilarit ovat kauhein asia maan päällä. Jos harrastat crossfitiä, on sinun lähes pakko noudattaa paleo- eli kivikautista ruokavaliota (olkoonkin, että moni crossfitin tähdistä ei edes noudata ko. dieettiä). Etenkin Heikkilän ja hänen opetuslastensa myötävaikutuksella karppauksesta eli hiilihydraattien rajoittamisesta tuli hetkeksi niin muodikasta, että jotkut hurmahenkiset vanhemmat päättivät kouluikäisten lastensakin karppaavan. Samat vanhemmat lienevät niitä, jotka taannoin valittivat päiväkodille siitä, että lapsille oli tarjottu pannukakkua. Kieltämättä pannukakun syöminen lapsena johtaa automaattisesti paskaan loppuelämään - minä olen hyvä esimerkki siitä. Olen niin helvetin huonokuntoinen, sairas ja kaupan päälle lihavakin.

Kuvassa esimerkki pannukakun syömisen vaaroista.

pannukakku.jpg

Ymmärrän aivan hyvin sen, jos joku haluaa välttää eineksiä ja muita prosessoituja elintarvikkeita. Minulle on aivan sama, kuka mitäkin syö, mutta usko oman ruokavalion ehdottomaan paremmuuteen ja varsinkin sen julistaminen menevät mielestäni lähes samaan kategoriaan kuin Vartiotornin tyrkyttäminen. Koska karppaus alkaa olla jo niin 2011, on ruokavaliohihhuleiden pitänyt keksiä muita rempseitä keinoja saada julkisuutta ja käännyttää kansaa hyvinvoinnin tielle. Vaikka pyrin välttämään ruokavaliokiihkoilijoiden kirjoitusten seuraamista, en ole voinut välttyä parin viime vuoden aikana törmäämästä kahteen uuteen muotijuttuun: gluteenittomaan ja maidottomaan ruokavalioon. Ok, ymmärrän täysin, jos joku luopuu maitotuotteista ja gluteenia sisältävistä tuotteista sairauden tms. vuoksi. Onhan se selvää, ettei maitoa kannata juoda, jos lasillinenkin aiheuttaa todellisen täysistunnon vessanpöntöllä. Mutta superiskä Tomi Takamaan ja personal trainer Tomi Kokon julistusten myötä vaikuttaa siltä, että maito ja gluteeni ovat kaiken pahan alku ja juuri, ja siksi niiden välttely on jossain piireissä muodikasta. En väitä, että aterialla (tai edes päivässä) kannattaa juoda kahta litraa maitoa. Mutta jos syö kohtuudella maitotuotteita, eikä niistä seuraa vatsavaivoja tai totaalista elämäntuskaa, tarviiko niitä jättää pois? Mielestäni ei. En väitä olevani ekspertti ruokavalioiden suhteen, mutta osa ruokavaliokiihkoilijoista vaikuttaa tietävän asioista yhtä vähän kuin minä, ja silti ylentävät itsensä sille tasolle, että tohtivat leimata yliopistotason tutkijat valehtelijoiksi jne., koska tutkimustulokset osoittavat jotain muuta kuin nettieksperttien väitteet. Koko ruokavaliokeskustelun pelottavin juttu onkin mielestäni siinä, että tervehenkisestä kyseenalaistamisesta on siirrytty fundamentalistiseen oman jutun puolustamiseen ja lähinnä uskomuksiin perustuvan ravintotieteen suosimiseen. Ravinnon lisäksi joidenkin ihmisten epäluulo ja kaiken kyseenalaistaminen on mennyt niin pitkälle, että he eivät suostu lastensa rokottamiseen. Uskomustieteiden vaikutuksen pelottavasta lisääntymisestä kertoo se, että jotkut ihmiset luottavat mieluummin niihin kuin nykyaikaiseen lääketieteeseen esim. syöpähoidoissa.

Kuten jo mainitsinkin, on tunnettujen ihmisten esimerkillä vaikutusta ruokavalioasioissa. Kuinkakohan moni on ruvennut pätkäpaastoilemaan siksi, että Hugh Jackmanin sanottiin noudattaneen sitä Wolverine-leffan kuvausten aikana. Koska Elastinen syö paleo-oppien mukaisesti, lienee hänen esimerkkinsä kannustanut tavallisia tallaajiakin siirtymään siihen. Crossfitin ohella paleodieettaaminen on ymmärtääkseni saanut jonkin verran suosiota ainakin vapaaottelijoiden piirissä. Perstuntumalla sanoisin, että muodikkaiden ruokavalioiden noudattaminen on yleisempää juuri nyt pinnalla olevissa lajeissa kuin perinteisissä olympialajeissa. Sen mitä itse tunnen erään olympiakamppailulajin edustajia, en tiedä kenenkään noudattavan mitään sen kummempaa ihmeruokavaliota. Mitä nyt Helsingin Vallilassa sijaistevan King Kebabin ruuat ovat monen suosiossa...

Joskus ruokavalioista keskusteleminen on saanut minut häkeltymään, jopa lähes mykistymään. Olin joskus syömässä erään naishenkilön kanssa, jonka salaatissa oli lohta. Hän kertoi minulle pitävänsä lohesta, mutta totesi samaan syssyyn totesi, ettei oikeastaan saisi syödä sitä. Kysyin tietenkin, oliko hän allerginen kalalle, mutta vastaus suorastaan tyrmäsi minut: hän sanoi noudattavansa veriryhmädieettiä, joka kieltää hänen veriryhmäänsä kuuluvilta kalan syömisen. Jokainen toki syököön mitä haluaa ja noudattankoon millaista dieettiä tahansa, mutta onko elämästä suoranainen pakko tehdä niin tolkuttoman vaikeaa? Lukijakommentissa minua pyydettiin kirjoittamaan myös pH-dieetistä. Selvittelin vähän minulle entuudestaan tuntematonta asiaa ja alkuun huomasin monin Hollywood-tähtösten noudattavan tuota hyvinvoinnin ja onnellisen elämän peruspilaria. PH-dieetin ideana on karsia ruokavaliosta pois happamat tuotteet, kuten liha, kala, kananmunat, monet maitotuotteet ja jopa täysjyväruisleipä ja oliiviöljy, joten aika vaikeaksi menee. Lienee tarpeetonta sanoa, että monien salaliittoteorioiden ytimessä oleva kamala vesijohtovesi on tietysti happamien, eli pahojen juttujen listalla. Tämä dieetti vaikuttaa jälleen amerikkalaisen lääkärin aivopierulta, jonka tarkoituksena on ilmeisesti kerätä tyhmiltä rahat pois. Dieettiihän näyttää nimittäin kuuluvan veren analysointi, joka tietenkin maksaa. Koko kansan tuntema Jutta Gustafsberg on myös lähtenyt julistamaan pH-dieetin ilosanomaa. Toivottavasti hän on saanut monta kroppaa puhdistettua happamasta noilla opeilla. Varmaa on, että hän on putsannut monta lompakkoa tyhjäksi rahoista pH-evankeliumillaan. Jos pH-dieetti kiinnostaa, kannattaa lukea alla oleva linkki:

https://roskatiede.wordpress.com/2016/01/12/onko-jutta-gustafsberg-suomen-robert-o-young/

Itse suosittelen kaikille vähän rennonmpaa suhtautumista ruokavalioihin ja syömiseen. Pitäkää kulutus korkealla, niin voitte huoletta syödä silloin tällöin muutakin kuin tylsää bodyruokaa. Itse suosin tuhteja ja kaloripitoisia ruokia post-workout mealina. Protskuakin on vaikka millä mitalla!

makkarat.jpgqpentrecote.jpg

Seuratkaa Instagramissa @eatfatstayfitfinland!