Miten alas voi yhteiskuntamme vajota? Miksi perinteisiin, jopa pyhiin asioihin mennään kajoamaan? Mitä kamaluuksia voimme odottaa tulevaisuudessa? Nyt en puhu sukupuolineutraalista avioliittolaista, vaan jostain itselleni paljon tärkeämmästä asiasta, jäätelöstä. Edellisessä blogissani käsittelin proteiinirahkoja, joita meijerialan yritykset tunkevat markkinoille fitnesshömpötyksen seurauksena, ja ennustin tulevaisuudesta kaupoista löytyvän myös proteiinikanaa. Proteiinirahka ei kuitenkaan ole mitään verrattuna varsinaiseen pyhäinhäväistykseen, nimittäin Wheyhey-proteiinijäätelöön. Yritän nyt parhaani mukaan analysoida, miksi moista tuotetta ylipäätään valmistetaan.

Miksi proteiinijäätelöä on markkinoilla ja kuka sitä syö?

Proteiinijäätelö saattaa olla 2010-luvun Ben & Jerry's. Mainittakoon tässä yhteydessä, ettei kirjoittaja ole koskaan syönyt B & J -jätskiä, eikä tule syömään. Syynä on se, että kirjoittaja ei osta mitään reilun kaupan tuotteita, vaan suosii epäreilun kaupan tuotteita. Moiseen hippijäätelöön en rahojani pistä, kuten en tule pistämään proteiinijäätelöönkään. Ben & Jerry's vaikuttaa olevan monen suosikkijäätelöä, jota myös fitnesskimulit ostavat, kun cheattipäivä on vuorossa. Aika monilla wannabe-fitnesskimmoilla tuntuu kyllä olevan cheattipäivä 365 päivää vuodessa, mutta jätän asian tarkemman käsittelyn myöhemmäksi. Wheyhey-proteiinijäätelö saattaa kuitenkin olla kohta fitnesspiirien ykkösjäätelö, varsinkin kun sitä mainostetaan proteiinipatukoiden tavoin "sallittuna herkkuna". Itse asiassa kyseisen tuotteen nettisivuilla (www.wheyhey.fi) sitä kuvaillaan "hyvän omatunnon herkkuna". Wheyheyn valmistajien taholta siis oletetaan, että esim. syötyäni kerralla litran Aino-maitosuklaajätskiä muutamassa minuutissa minun pitäisi potea huonoa omatuntoa. En todellakaan pode, vaan tunnen itseni paremmaksi yksilöksi! Mutta onhan se hyvä, että fitnessihmisillekin on oma jäätelönsä, jottei heidän tarvitse kisadieetillä itkeä itseään uneen, kun tuli taas syötyä "kaikkea paskaa". Proteiinijäätelöä tuskin valmistetaan sen vuoksi, että eräät fitnekseen hurahtaneet voisivat nauttia jäätelöä hyvällä mielellä, vaan kyseessä on ihan puhdas bisnes - joku on keksinyt taas uuden keinon ratsastaa fitnessbuumin aallonharjalla ja ottaa viimeiset roposet persaukisten taskuista

"Heraproteiini-isolaatti sisältää kaikki 9 välttämätöntä ja 11 muuta aminohappoa, joita keho tarvitsee ja tämä on meidän mielestämme on todella mieletön juttu!"

Yllä suora lainaus Wheyheyn nettisivuilta. Whey'hän tietysti tarkoittaa heraa, joka on useimmille salilla pelleileville tuttu jauhomuodossa. Itsekin käytän heraa palautumisjuomassa. Kyllä, olen sortunut jo vuosia sitten moiseen, ja tavasta tuntuu olevan vaikea päästä eroon. Mutta miksi tunkea jäätelöön heraproteiini-isolaattia? No tietysti siksi, että jotkut ovat, käsittämätöntä kyllä, valmiita maksamaan siitä. Huomatkaapa lainatusta lauseesta adjektiivi "mieletön". Tuo kuvastaa paljon aikaamme, jossa hevonpaskaakin voidaan mainostaa fantastisena, mahtavana tai mielettömänä. Tuollainenkin naminami-propaganda on kaiken muun ohella syy siihen, etten näe mitään järkeä pistää rahojani Wheyhey-jäätelöön. Epäilen myös, ettei Wheyheyn maut ole mitenkään suuria makuelämyksiä normaaleihin jätskeihin verrattuna, ja jo käytännön syistä Wheyhey maksanee paljon enemmän kuin "huonon omatunnon jäätelöt". Proteiinia Wheyhey-annoksessa mainitaan olevan 22 grammaa, joten ei se kunnon pihviä voita proteiinin määrässä. Wheyheyn mainitaan olevan myös sokeriton ja gluteiiniton. Yleensä, kun ruokaa mainostetaan sokerittomana, rasvattomana, laktoosittomana, gluteiinittomana, hiilarittomana yms., unohdetaan jostain syystä mainita, että tuote on myös mauton, jos ei suorastaan pahanmakuinen. Mutta fitnessmimmeille ja bodaripojillehan ruoka on vain polttoaineitta, jota ei syödä maun takia, vaan lihasten kasvamisen edistämiseksi!

Jäätelön sotkeminen fitness-, terveys- ja hyvän olon hömpötykseen on tarkemmin ajateltuna luonnollista jatkumoa aiemmin tapahtuneille kamaluuksille, esim. sille, että tietyt pikaruokaketjut ovat ruvenneet viime vuosina tarjoamaan "terveellisiä vaihtoehtoja". Mäkistä saa lisukkeeksi naposteluporkkanoita ja omenapaloja. Kyllä minäkin porkkanoita ja omenia syön, mutta en ole niin tyhmä, että menen niitä pikaruokalaan popsimaan. Jos hampurilaiset, ranskalaiset ja sokerilimut eivät kelpaa tai ovat tosifiteille "paskaruokaa", miksi mennä Mäkkiin tai vastaavaan? Pysyisivät perkele kotonaan syömässä parsakaalia, avokadoa ja kalkkunaleikettä. Käsittääkseni pikaruokaloiden tarkoituksena ei ole olla mitään "Approved by Fitnessyhteisö" -ravintoita, vaan paikkoja, joista saa nopeasti tietynlaista ruokaa. Minusta on hyvin valitettavaa, että pikaruokaketjut ovat nöyrtyneet painostusryhmien edessä ja tunkeneet valikoimiinsa sinne oikeasti kuulumattomia ruokia. Vertauskuvana voisi käyttää sitä, jos absolutisti vaatisi Alkon hyllyille alkoholittomia viskejä, ginejä, samppanjoita ja konjakkeja. Alkoholista tulikin mieleen, että kuulin opiskeluaikoinani jonkun asialleen omistautuneen punttikarjun laittaneen kirkkaaseen viinaan heraa. Siinä on kieltämättä omistautumista kerrakseen. Mutta kenties Alkostakin löytyy pian tällä menolla Irish Coffeeta, johon on lisätty proteiinia. Onneksi kebab-pizzeriat eivät ole vielä lähteneet mukaan fitnesshömpötykseen. Täytyyhän kovaa treenaavien saada jostain runsaskalorista ruokaa, jotta kalorivaje ei kasva liian suureksi.

Koska tulin hyvin pahalle päälle proteiinijäätelöstä, olin suorastaan pakotettu nauttimaan iltapalaksi oikeaa jäätelöä. Jotta saisin hieman lisää kaloreita kreikkalaisen patsaan veroisen vartaloni rakennusaineeksi, töräytin päälle vähän kermavaahtoakin. Tuollaisen kun vetäisee treenin jälkeen sopivasti anaboliseen ikkunaan, on kehitys taattua. Ei tarvitse murehtia ruokavalion marko- ja mikrojakaumista, ei kaloreista eikä hiilareista! Eat Fat, Stay Fit!